Jäähyväiset päättäjäisissä

Kuvat Janna Pöyhönen, Veera Ruotsalainen, Hanna Väisänen

Irti rooleista

Osallistujat saapuvat Piispanpuistoon komiteoittain. Alkuhälinän hälvennyttyä ohjaajat jakavat heidät pienempiin ryhmiin ja pyytävät heitä keskustelemaan muun muassa tapahtuman yleisestä tunnelmasta ja siitä, miten se on sujunut. Ohjaajat ovat myös kiinnostuneita osallistujien omista kokemuksista, kuten siitä, mitä he ovat oppineet ja mikä on ärsyttänyt. Niin puheensorina alkaa.

Ryhmistä kuuluu muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:
"Malli-YK opetti kärsivällisyyttä."
"Tunnelma oli rento, muissa komiteoissa näytti olevan tiukempaa."
"Hankalinta oli tapahtuman vakavuus."
"Tietoa oli vaikea löytää; suurin osa sivuista oli englanniksi."
"Jotkut osallistujista olivat ajoittain liiankin dominoivia, jotkut taas liian passiivisia."
"Kokonaisuus oli hyvä."
"Tutustuin moniin uusiin ihmisiin."

Keskustelun jälkeen osallistujat saavat kättelyn lomassa esitellä itsensä ja roolinsa. Sitten seuraa ohjaaja Timo Piiraisen sanoin aggressiivisin vaihe: ”Huokaiskaa rooli ulos ja paiskatkaa se maahan!” Malli-YK:laiset saavat näin poistaa viimeisetkin rippeet roolistaan. Jälkeenpäin aggressiivinen käytös naurattaa osallistujia ja olo näyttää olevan rentoutunut.

Takaisin koululle kävellessä ilmassa on haikeutta. Kolmen päivän yhteistyö on selvästi jättänyt jälkensä itse kuhunkin. Päivän yleisimpiin kysymyksiin näyttää kuuluvan: ”Pidetäänhän yhteyttä?”

Janna Pöyhönen

Kuvat Janna Pöyhönen

Pitkä puurtaminen palkittiin yleiskokouksessa

Juhlasalissa on hälinä, kun ohjelma alkaa olla myöhässä jo kymmenen minuuttia. Delegaatit eivät vielä ole järjestäytyneet paikoilleen, ja ylpeät opettajat kiertelevät ottamassa omien koulujensa edustajista kuvia. Salissa on selvästi jännittynyt tunnelma: Malli-YK:n tärkein kokous on alkamassa.

Yleiskokous alkaa puheenjohtaja Iiris Laitisen toivottaessa kaikki tervetulleiksi. Alussa hän kertaa ytimekkäästi, kuinka avoimessa väittelyssä toimitaan, ja muistuttaa yleisistä käyttäytymissäännöistä. Komiteoiden hyväksymät päätöslauselmaehdotukset käydään läpi yksi kerrallaan, ja jokaiselle on varattu puoli tuntia. Sinä aikana delegaatit saavat käydä pitämässä puheita päätöslauselmaehdotusten puolesta ja vastaan.

Ensimmäinen ydinsulkusopimuksen vahvistamista ja globaalia ydinaseriisuntaa käsittelevä komitea aloittaa. Sopimuksessa puhutaan ydinaseiden määrän porrastetusta vähentämisestä ja niiden poistamisesta laukaisuvalmiudesta. Ensimmäisen komitean delegaatit olivat jo komiteatyöskentelyssä erittäin aktiivisia ja jatkavat samaa linjaa myös yleiskokouksessa.

Ensimmäisen puheen päätöslauselmaehdotuksen puolesta pitää Kiina, ja myös suurin osa muista maista on sopimuksen kannalla. Suurimman ristiriidan aiheuttaa Venäjä, joka ilmoittaa, ettei voi missään tapauksessa hyväksyä sopimusta eikä aio noudattaa sitä. Venäjä perustelee kantansa sillä, että ydinaseet luovat pelkoa, joka pitää yllä rauhaa, ja Venäjän kokoista maata ei voi puolustaa millään muulla kuin ydinaseilla. Tämä aiheuttaa luonnollisesti paljon vastalauseita.

Päätöslauselmaehdotuksen käsittelyyn varattu puoli tuntia kuluu lähinnä muiden maiden joko pitäessä puolustuspuheita tai tentatessa Venäjää maan mahdollisista aikeista hyökätä ydinaseilla. Myös Intia ja Iran käyvät ilmaisemassa vastustavansa päätöslauselmaehdotusta. Ne kuitenkin perustelevat kantansa sillä, että ne vastustavat sopimuksessa mainittuja pakotteita maille, jotka eivät noudata sopimusta.
Keskustelu jatkuu kiivaana aina annetun ajan loppuun asti, ja ehdokkailla olisi vielä paljon kysyttävää ja sanottavaa sen jälkeenkin. Käsitelty päätöslauselmaehdotus äänestetään lopulta hyväksytyksi railakkaiden aplodien saattelemana.
Toinen komitea käsittelee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Vaikka työskentely komitealuokassa torstaina oli välin vaisua, saatiin yleiskokouksessa aikaan hyvää keskustelua. Tansania aloittaa kannattamalla päätöslauselmaehdotuksen alkua, mutta jatkaa pelkäävänsä, etteivät köyhien maiden rahat ja resurssit riitä kaikkiin kohtiin. Myös moni muu köyhä valtio on samalla kannalla.

Moni delegaatti esittää myös olevansa tyytyväinen päätöslauselmaehdotuksen konkretiaan. Siinä on paljon kehottamista ja suosittelua, mutta vähän vaadittuja toimia. Jotkut pitävät myös listaa kehittämisen kohteista puutteellisena. Esimerkiksi Yhdysvallat haluaisi päätöslauselmaehdotukseen myös kohdan salametsästyksestä ja liikakalastuksesta.

Viro ja Kiina puolestaan ovat tyytyväisiä päätöslauselmaehdotukseen. Niiden mielestä siinä on hyviä parannusehdotuksia, mutta maita ei pakoteta mihinkään. Positiivinen kanta voittaakin lopulta, ja päätöslauselmaehdotus äänestetään läpi.

Kolmannen komitean aiheena on kulttuurien välisen vuoropuhelun ja rauhankulttuurin edistäminen. Päätöslauselmaehdotuksessa pyritään vähentämään väkivaltaisia konflikteja, lisäämään demokratiaa ja parantamaan tietoisuutta eri uskonnoista ja kulttuureista.

Kyseinen päätöslauselmaehdotus herättää delegaatioissa paljon ristiriitaa. Norja on tyytyväinen kohtaan, jossa korostetaan sitä, etteivät valtiot tavoittele omaa etuaan. Norja kertoo olevansa valmis hyväksymään myös kohdan, jossa päätetään, että voimakeinojen ja pakotteiden käyttäminen on sallittua äärimmäisissä keinoissa. Juuri kyseinen kohta aiheuttaa eniten eripuraa delegaateissa.

Viron mielestä voimakeinojen käyttäminen ei aja rauhankulttuuria, ja se huomauttaa, että voimakeinojen käyttäminen on ristiriidassa päätöslauselmaehdotuksen kohdan yhdeksän kanssa, jossa kielletään YK:ta puuttumasta maiden sisäpolitiikkaan. Tämä saa monet ihmettelemään, miksi Viro on NATO:n jäsen, jos maa kerran vastustaa sotilaallisia keinoja.

Intia tekee yhden kohahduttavimmista puheenvuoroista kertomalla, että sen mielestä komiteatyöskentely ei toiminut ja osa päätöslauselmaehdotuksen kohdista on lisätty vain ääntenkalastelumielessä. Yhdysvallatkaan ei tue päätöslauselmaehdotusta, sillä siinä ei ole maan mielestä tarpeeksi toimintaa.

Äänestyksessä käykin lopulta niin, että toisella äänestyskerralla päätöslauselmaehdotus päätetään hylätä yhden äänen erolla.

Neljännen komitean aiheena on nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen ja nuorisotyöttömyyden vaikutusten lievittäminen. Päätöslauselmaehdotuksessa puhutaan keinoista lisätä nuorten työpaikkoja, mikrolainojen myöntämisestä ja valtioiden lainojen takaamisesta.

Suurin osa maista on tyytyväinen päätöslauselmaehdotukseen. Esimerkiksi Venäjän mielestä sopimuksessa on päästy hyvin kompromisseihin kehitys- ja teollisuusmaiden välillä. Kaikki köyhät maat eivät kuitenkaan ole täysin samaa mieltä. Tansania ilmaisee huolensa lainojen takaamisesta, ja Nigeria on sitä mieltä, että varakkaampien valtioiden tulisi antaa rahallista tukea köyhemmille.

Yksi kiivaimmista keskustelunaiheista on mikrolainojen myöntäminen. Mikrolainoilla tarkoitetaan pientä rahasummaa, joka myönnettäisiin nuorelle, jotta tämä voi perustaa oman yrityksen ja päästä näin eroon köyhyydestä. Moni maa on huolestunut siitä, että nuoret käyttäisivät rahansa väärään kohteeseen, kuten huumeisiin. Kaikki eivät ole varmoja siitä, että kansainvälinen komitea pystyisi valvomaan rahojen käyttökohdetta. Äänestyksessä päätöslauselmaehdotus saadaan kuitenkin äänestettyä läpi.

Marika Leppänen
Kuvat Veera Ruotsalainen

Roolipeli huipentuu kaupungintalolla torstai-iltana

Pitkä torstaipäivä huipentuu vastaanottoon kaupungintalon mahtipontisissa puitteissa. Koko Malli-YK:n väki virtaa paikalle hieman ennen viittä juhlallisessa kulkueessa. Joukosta kuuluu helpotuksen huokauksia, kun viimein tarjolla on ruokaa ja tuskalliset korkokengät voi ottaa pois jalasta.

Salissa avauspuheen pitää varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Anssi Laine, joka toimii illan isäntänä. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi tapahtumaan ja kertoo sitten YK:n merkityksestä ja siitä, kuinka hän on huolissaan negatiivisten asioiden tulemisesta esiin mediassa. Hän päättää puheensa pohtimalla Suomen kansainvälistä tilannetta ja toivomalla kaikille antoisaa loppukokousta.

Loppuillan ohjelma on vapaamuotoista muiden osallistujien kanssa oleskelua, tosin delegaatin rooli tuntuu jääneen monelle päälle, sillä he puhuttelevatkin toisiaan maiden nimillä nimikylteistä huolimatta. Suurin osa viihtyy oman koulunsa tai delegaationsa joukossa. Seisovan pöydän antimet maistuvat pitkän päivän tehneille osallistujille.

Hallintohenkilönä toimiva Saara Rissanen kertoo, että tapahtuma ei ole ollut rasittava.
– On ollut helppoa ja vähätöistä, olen lähinnä kuunnellut paljon. Rankinta oli infotiskillä istuminen, hän kuvailee päivänsä. Rissasen mielestä hauskimpia tehtäviä olivat viestilappujen vieminen ja muiden osallistujien kanssa oleminen tauolla.
– Vaikka töitä ei ole ollut paljon, on helpottunut olo, kun tapahtuma alkaa olla ohi, Rissanen naurahtaa.

Neljännen komitean puheenjohtajana toiminut Maria Rahunen kuvailee Malli-YK:n olleen ainutlaatuinen tapahtuma.
– Hauskaa on ollut, mutta olen kyllä nauttinut tauoista, hän naurahtaa. Epäaktiivisten delegaattien herättely on ollut hänen mielestään haastavinta tapahtumassa.
– Uhittelu siitä, että täältä ei lähdetä pois ennen kuin tuloksia syntyy, on toiminut, hän paljastaa. Kaupungintalolla on Rahusen mielestä hyvä tunnelma.

Kolmannen komitean puheenjohtajan Minna Pulsan mielestä kokous on ollut erittäin opettavainen.
– Olen saanut paljon esiintymiskokemusta ja puhetaitoni on kehittynyt. Samalla koko maailmankuvani on avartanut, hän ylistää kokemustaan. Pulsan mielestä parasta tapahtumasta on ollut uusien ihmisten tapaaminen ja tutustuminen YK:n toimintaan.
Valmistautuminen tapahtumaan oli Pulsan mukaan kaikista rankinta.
– Taustatyötä oli tehtävä paljon, mutta se kannatti. Hauskinta oli väittelyn aikana, hän pohtii. Tapahtuman ollessa jo loppusuoralla Pulsa kertoo olon olevan haikea.

Egyptin delegaatti Moona-Roosa Lemettisen mielestä kaikista parhaimpia olivat hetket, jolloin tehtiin työtä yhdessä.
– Lobbaaminen ja uusien ihmisten tapaaminen oli erittäin hauskaa, Lemettinen hehkuttaa. Hän kertoo päätöslauselmaehdotuksen kanssa olleen eniten ongelmia, mutta on tyytyväinen aikaansaamiinsa tuloksin.
– Olen oppinut täällä paljon etikettisääntöjä ja toimintatapoja, Lemettinen kuvailee. Hänen mielestään on helpottavaa olla jo kaupungin vastaanotolla asti, mutta ikävä tapahtumaa kuitenkin jää.
– Nyt loppusuoralla olo on haikea. En tajua, minne kaikki aika on kadonnut, Lemettinen hämmästelee.

Marika Leppänen
kuvat Veera Ruotsalainen, Hanna Väisänen

Tulivuorivertaus kuumentaa tunteita toisessa komiteassa

Toisen komitean luokassa tunnelma on hiljainen. Takapenkistä kuuluu haukottelua, ja joku edustajista katselee ulos ikkunasta. Päivä on ollut pitkä ja työntäytteinen. Käsittelyssä on Nigerian tekemä päätöslauselmaehdotus, jonka on allekirjoittanut joukko erilaisia maita.

Tarkoituksena olisi pohtia ongelmia luonnon monimuotoisuuden vähentymisessä. Vaikuttaa siltä, että vain harva uskaltaa pitää puheenvuoroja. Lobbaustauolla Yhdysvaltojen edustaja Emma Hokkanen Kallaveden lukiosta kertoo, että tämä pitää paikkansa.
– Kaikki tuntuu etenevän liian nopeasti, esimerkiksi kysymyksiä ei ole aikaa muotoilla, ennen kuin tilaisuus kysyä on jo mennyt ohi, hän valittaa.

Aika tuntuu pitkittyvän. Kukaan ei halua puhua hiilidioksidipäästöjen vähentämistä puolesta tai tehdä aloitetta siirtyä ajalle puhua sitä vastaan. Delegaatit näyttävät tylsistyneen odotteluun. Kun siirrytään ajalle vähentämistä vastaan, Kiinan delegaatti aloittaa keskustelun, joka herättää muissa osallistujissa paljon närää. Hänen mielestään ihmisten ei tarvitse vähentää hiilidioksidipäästöjä, sillä tulivuoretkin tuottavat enemmän ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kaasuja. Keskustelu saadaan viimein kunnolla käyntiin, kun Nigeria, Yhdysvallat ja Brasilia ottavat kiivaasti kantaa väitteeseen.

Ruokatauon jälkeen tunnelma on aluksi vaisu, mutta lopulta monien maiden edustajat uskaltavat käydä esittämässä näkökantansa. Komitean puheenjohtaja Ilona Juvonen on tyytyväinen saatuihin lopputuloksiin.
– Saimme hyväksyttyä kaksi päätöslauselmaehdotusta, joten meillä on materiaali huomisen yleiskokouksessa, hän kiittelee. Päätöslauselmaehdotukset käsittelevät esimerkiksi sademetsien hakkuuta, kasvi- ja eläinlajien säilyttämistä ja laajojen suojelualueiden perustamista.

Juvosen mielestä myös keskustelu luokassa saatiin lopulta hyvin käyntiin:
– Mielestäni kaikki kävivät pitämässä edes yhden puheenvuoron ja keskustelua saatiin aikaan, hän kiittelee.

Myös varapuheenjohtaja Emma Viitanen on tyytyväinen ryhmänsä tulokseen, ja hänen mielestään varsinkin lopussa keskustelu sujui erinomaisesti.
– Kohokohta oli ehdottomasti se, kun Kiina ehdotti, että voisi valvoa sotilaallisin keinoin, että kaikki muut maat noudattavat sopimuksia, hän naurahtaa.

Marika Leppänen,
kuvat Veera Ruotsalainen

Köyhät ja rikkaat ristiriidassa

Neljännen komitean tiloissa on tarkistettu paikallaolijat. Iso-Britannian päätöslauselmaehdotus nuorisotyöttömyyden ehkäisemisestä ja vaikutusten lievittämisestä otetaan käsittelyyn. Valtion edustaja nousee esittelemään ehdotuksen. Osana ehdotusta on toive YK:n tuesta yksityisyrityksille nuorien työllistämiseksi ja kaikkien maiden tuesta ongelmallisille maille. Työllistämisen tasa-arvoistamiseen rohkaistaan ja opiskelupaikkoja vaaditaan lisää. Lainvalvonnan lisääminen nuorisorikollisuuden vähentämiseksi on yhtenä operatiivisena lausekkeena.

Jokaisen puheenvuoron päätteeksi kysytään puhujalta, onko hän avoin kysymyksille. Iso-Britannian edustaja ilmaisee halukkuutensa vastata kysymyksiin, ja useat valtioiden laput nousevat merkiksi kysymyksistä. Usea valtio tahtoo kuulla tarkennusta päätöslauselmaehdotukseen.
– Onko tarkoitus tehdä vaatimuksia vai ehdotuksia? kysyy Intia.
Allekirjoittanut Yhdysvallat toivoo, että Iso-Britannia on avoin muiden maiden muutosehdotuksille.



Puheenvuoro siirtyy valtioiden edustajalta toiselle. Komiteassa käydään keskustelua maista, joilla resurssit eivät tulisi riittämään päätöslauselman täyttämiseksi. Keskustelu kiihtyy ja puheenvuorot vaihtuvat nopeasti esiin noustessa ongelmat eri maiden rahatilanteista. Päätöslauselmaehdotuksen kantaa rahallisesta tuesta käydään läpi monilta näkökannoilta puiden sen mahdollisia ongelmia.

Takaosasta kuuluu ehdotus päätöslauselmaehdotuksen vastaan-osioon siirtymisestä. Ehdotus hylätään, koska puheenvuoroja on yhä jäljellä. Puheenvuorot käyvät vielä valtioilla, mutta vastaan-osioon siirrytään pian.

Puheenvuoro luovutetaan Nigerian edustajalle. Esiin nousevat maiden rahatilanteet, ja valtioiden välillä aletaan käydä kiivasta keskustelua sen suhteen, mitä vaaditaan ja mikä jää vain sanahelinäksi. Nigeria toivoo kuulevansa Iso-Britannian kannan asiaan ja puheenvuoro siirtyy. Keskustelu ruotii mahdollisuuksia muihinkin kuin rahallisiin tukiin.

Päätöslauselmaehdotukseen tulee muutosehdotus Intialta, joka toivoo kaikkien kunnioittavan jokaisen maan lainsäädäntöä. Venäjä asettuu muutosehdotuksen taakse, koska ehdotus takaisi kehitysmaille mahdollisuuksia kehittää olojaan. Muutosehdotusta vastaan noustaan vetoamalla jokaisen maan omaan velvollisuuteen huolehtia lainsäädännöstä. Muutoslauselma hylätään äänestyksellä.


Puheenvuoro siirtyy Brasilian edustajalle, joka ehdottaa päätöslauselmaehdotuksen hylkäämistä kokonaan. Hän käy lävitse päätöslauselmaehdotuksen kohdat eritellen niiden ongelmia.

Nigeria jättää muutosehdotuksen, jossa se ehdottaa jonkinlaista yhteistä järjestelmää määrittämään nuorisotyöttömyyden taloudellista tukea valtiokohtaisesti. Muutosehdotus nostaa ilmaan monia kysymyksiä ja esiin nousee myös aiemmin hiljaa olleiden valtioiden kantoja. Venäjä asettuu muutosehdotusta vastaan sen epäselvyyden vuoksi, ja Meksiko ehdottaa siirtymistä äänestämiseen. Äänestyksen tuloksena muutosehdotus hylätään.

Puheenvuorot alkavat käydä suorasukaisemmiksi, ja maiden köyhyys nousee jälleen esille.
– Vain vauraiden valtioiden haihattelua, Egypti tokaisee.
Intia tahtoisi hakea toisenlaista ratkaisua pelkän rahallisen avun lisäksi, mutta napakka kommentti rahan nykyisestä merkityksestä hiljentää tämän aiheen:
– Intia varmaan tajuaa, että raha ratkaisee lähes kaiken?
Keskustelu palaa valtioiden rajallisiin resursseihin, ja komiteassa pohditaan, voidaanko jotain vaatia, jos kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuutta vastata vaateeseen.



Brasilian ehdotuksesta siirrytään äänestämään päätöslauselmasta. Kolmen tyhjän, kuuden puolesta- ja yhdeksän vastaan-äänen tuloksena päätöslauselmaehdotus hylätään. Lounaalle siirryttäessä kuuluu kuiskintaa mahdollisista jatkokuvioista.

Lukki Virtanen
Kuvat Janna Pöyhönen

Sodan ja rauhan kysymyksiä

Kolmannen komitean jäsenet liukuvat lähes yksi kerrallaan omille paikoilleen. Luokassa on hiljaista ja jokainen delegaatti tuntuu keskittyvän omiin asioihinsa. Täydellisen hiljaisuuden jäsenten välille tuo puheenjohtaja Minna Pulsa. Hän kehottaa heti kokouksen alussa, että edellisessä istunnossa passiivisemmin mukana olleet maat saisivat osallistua keskusteluihin enemmän.

Ensimmäisenä puheenvuoron saa Iso-Britannian delegaatti, joka tuo vaihtoehtoja rauhankulttuurin kehittämiselle. Iso-Britannia ehdottaa muun muassa rauhanomaisia sovittelukeinoja ja korostaa kriisien ennaltaehkäisyä. Ääriolosuhteissa myös sotilaalliset voimakeinot olisivat käytettävissä.

Katse suunnataan tulevaisuuteen. Iso-Britannia korostaa, että rauhan säilyttämiseksi on hyvin keskeistä kiinnittää huomiota myös nuorison koulutukseen. Brasilian delegaatti kuitenkin muistuttaa, ettei köyhillä kehitysmailla ole varaa järjestää koulutusta ja kysyy, pystyisikö Iso-Britannia avustamaan näiden valtioiden koulutuksen totuttamisessa. Britannia huomauttaa, että avustusta on tehty jo toisesta maailmansodasta lähtien ja se tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Keskusteluissa muistutetaan myös ulkopoliittisesta tasa-arvosta. Iso-Britannian mukaan kansakunnat eivät voi koskaan olla objektiivisesti tarkasteltuna tasavertaisia ja käyttää esimerkkinä Suomen ja Yhdysvaltojen tasavertaista toimijuutta. Norjan delegaatti haluaakin tietää, mikä on pienien maiden osuus päätöksenteossa.
– Vaikka vaikutusvalta ei voi olla yhtäläistä, tulee kaikkien maiden kuitenkin olla tasa-arvoisessa asemassa päätöksenteossa, Iso-Britannia vastaa.

Seuraavana puheenvuoro luovutetaan Kiinan delegaatille. Hänen mukaansa Kiina tahtoo painottaa, että kunkin valtion tulee harkita ulkopoliittisia tekojaan hyvin tarkasti. Lisäksi hän toivoo, että muut jäsenmaat tiedostaisivat nuorison koulutuksen merkityksen tulevaisuuden rauhankulttuurin perustana. Kolmanneksi delegaatti muistuttaa, että Kiina tahtoo säilyttää oikeudet sotatoimiin eikä tahdo kenenkään puuttuvan tähän.

Kuten edelliset valtiotkin, myös Venäjä korostaa nuoren sukupolven tärkeyttä.
– Ihmisiä on pienestä pitäen opetettava ja kannustettava olemaan suvaitsevaisia ja kunnioittamaan muiden maiden niin kuin isänmaansa ihmisiä ja kulttuuria. Ihmisistä on kasvatettava vastuullisia kansalaisia, Venäjä julistaa.

Norjan kysymyksen muotoilu herättää hilpeyttä ja naurahduksia niin muissa delegaateissa kuin itse puheenjohtajassakin:
– Tarkoittaisiko tämä sitä, että näitä arvoja, joita tähän on listattu, tulisi opettaa nuorisolle? Ettei kannata tulla määräilemään isommille?
Venäjän delegaatti huomauttaa, ettei alakouluikäisille voi opettaa esimerkiksi mitään ulkopoliittisia asioita, sillä he eivät ymmärtäisi niitä. Sen sijaan suvaitsevaisuutta ja käyttäytymistä myös alle 13-vuotias voi oppia.

Kaikki eivät kuitenkaan puhu muutosehdotuksen puolesta. Iranin delegaatti kritisoi operatiivisen lausekkeen kohtaa kuusi, joka korostaa muun muassa avarakatseisuutta ja ennakkoasenteiden kumoamista. Delegaatin mukaan valtion uskonto rajoittaa näitä kohtia, joten ehdotusta ei voi hyväksyä.

Myös Brasilialla on omat näkemyksensä ehdotusta vastaan. Delegaatti esittää, että tärkeämpää olisi ensisijaisesti turvata ihmisoikeudet maiden sisäisessä politiikassa. Egypti kysyy hieman ihmetellen, tahtooko Brasilia puuttua muiden valtioiden sisäisiin ongelmiin ilman, että valtio pyytää siihen apua. Brasilia vastaa, ettei suoranaisesti halua vaikuttaa minkään maan sisäpolitiikkaan, vaan kehottaa YK:ta muodostamaan esimerkiksi komiteoita, jotka edistäisivät ihmisoikeuksia.

Yhdysvallat on jättänyt muutosehdotuksen, joka käsittelee terrorisminvastaista toimintaa. Pakistan kuitenkin tyrmää ehdotuksen muistuttaen, että terrorismin tekijöinä ovat ääriliikkeet, jotka eivät laadittuja säännöksiä noudata. Kiina sen sijaan huomauttaa, ettei YK ole pystynyt määrittelemään terrorismia, joten ehdotuksesta ei olisi mitään hyötyä.
Norja ottaa aiheeseen kantaa hieman satiiriseen sävyyn:
– Norjan mielestä tämä kohta on täysin turha, koska terrorisminvastainen taistelu ei sisälly YK:n toimintaan ainakaan vielä tässä vaiheessa. Norja myös näkee, että Yhdysvallat on jo käyttänyt oman käden oikeuttaan terrorismia vastaan.

Intian delegaatti valottaa ehdotusta toisesta näkökulmasta perustellen, että juuri terrorisminvastainen liike rakentaisi rauhaa maailmalle. Norja kuitenkin täsmentää, että liike kitkisi terrorismin, muttei edistäisi rauhaa, ja on yhtä mieltä Kiinan kanssa siitä, että terrorisminvastainen liike on jokaisen valtion omissa käsissä.

Summa summarum, molemmista muutosehdotuksista joudutaan äänestämään kaksi kertaa liiallisten TYHJÄ-äänien vuoksi. Molemmat ehdotukset hylättään äänin 12-6.

Riina Aamuvuori

kuvat: Riina Aamuvuori

Housutkin kastuivat ydinaseneuvotteluissa

Ydinaseiden poistaminen maailmasta sujuu rennoissa tunnelmissa ensimmäisessä komiteassa. Ensimmäisenä käsittelyssä on Kiinan tekemä päätöslauselmaehdotus, johon Meksikon delegaatti ehdottaa muutosta. Hän haluaisi saada kaikki ydinaseet pois laukaisuvalmiudesta. Ehdotusta seuraa innokas kysymysvyöry. Tässä komiteassa on selvästi paljon aktiivisia edustajia, joilla riittää asiaa.

Keskustelu komiteassa ei ole missään vaiheessa jännittynyttä, ja delegaattien joukosta kuuluu rentoa rupattelua ja naurua. Aihe meinaa karata käsistä viimeistään siinä vaiheessa, kun Kiinan delegaatti kaataa vesimukin päälleen ja joutuu pyytämään väittelyn keskeyttämistä housujensa kuivaamisen ajaksi.

Lobbaustaukoja ensimmäisessä komiteassa on usein, ja ne vietetään iloisissa tunnelmissa. Jotkut kuitenkin toivoisivat, että asioissa edettäisiin nopeammin.
– Nämä jatkuvat lobbaustauot alkavat ärsyttää, haluaisin päästä neuvottelemaan, Kolumbian delegaatti valittaa iltapäivästä, kun puheenjohtaja on jälleen julistanut tauon.

Iltapäivän aikana monet delegaattien ehdotukset herättävät huvitusta paikallaolijoissa. Esimerkiksi ehdotus siitä, että IAEA:n (Kansainvälinen atomienergiajärjestö) käyttöön jätettäisiin ydinaseita yleisen rauhan säilyttämiseksi, aiheuttaa naurunremakan. Komiteassa puhutaan myös jälleen maiden räjäyttämisestä. Keskiviikkona uhattiin räjäyttää Kiina, nyt Tansanian delegaatti kertoo huvittuneena saaneensa samanlaisen uhkauksen.

– Yhdysvallat herättää epäilystä taka-ajatuksistaan, kun sen delegaatti ilmoittaa vastustavansa pakotteita, joita asetetaan maalle, joka ei noudata sopimusta. Delegaatit tiedustelevatkin, pelkääkö Yhdysvallat mahdollisia itseensä kohdistuvia pakotteita. Myös Venäjä puhuu pakotteita vastaan, mutta onnistuu kiertämään kysymykset siitä, käyttäisivätkö he ydinaseita.

Komiteoiden ruokatauon jälkeen siirrytään uuteen Yhdysvaltojen laatimaan päätöslauselmaehdotukseen, joka herättää myös paljon ristiriitaa delegaattien keskuudessa.
– Jos tuo ehdotus menee läpi, mikään asia ei muutu, kommentoi Kolumbian delegaatti. Myös Kiinan delegaatin mielestä osa sopimuksen kohdista on sanahelinää.

Pitkän päivän päätteeksi tuloksia saadaan aikaan. Komitean puheenjohtaja Aapo Ruhanen kiittelee ryhmäänsä paljon.
– Saimme aikaan hyvää keskustelua ja lopulta saimme myös hyväksyttyä yhden päätöslauselmaehdotuksen. Ruhasen kertoman mukaan se ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä saadakseen aikaan hyväksytyn päätöslauselmaehdotuksen he joutuivat ottamaan uudelleen käsittelyyn jo kerran hylätyn ehdotuksen ja tekemään siihen muutoksia.

Marika Leppänen,
kuvat Veera Ruotsalainen

Ruuhkatoimittajaksi koulunpenkiltä

Tietokoneen näppäimet naksuvat. Muistiinpanopaperit vaihtavat paikkaa ammattimaisesti kuin uutisten lukijalla. Viimeinen edellispäivän juttu avajaisista pongahtaa kohta nettiin yhdeltä koneelta. Toisella valmistuu tämänpäiväisiä komiteakuulumisia. Kolmannella tutkitaan juttuun sopivia kuvia, neljännellä luodaan aamun yleiskokousraporttia ja viidennellä valmistuu PowerPoint–esitys huomisen päättäjäisjuhlaa varten. Nyt on hiljaista. Äsken toimittajien luolassa kävi railakas puheensorina, nauru kuului käytävään ja nuoret toimittajat hörppivät samalla limsapulloistaan.

Malli-YK –tapahtuma työllistää aamusta iltaan viisi uutteraa toimittajaa, jotka seuraavat Kallaveden lukiolla niin koulun omien oppilaiden kuin vieraidenkin kuvioita ja informoivat tapahtumien eri käänteistä. Toimittajista suurin osa on käynyt Kallaveden lukion viestintäkursseja ja toimittanut myös lukion painettua Oras-lehteä. Käytännössä Malli-YK -tapahtuma tarkoittaa sitä, että toimittajille jaetaan päivittäin tilanteet, joiden raportointi on heidän vastuullaan. Työpäivä alkaa kahdeksalta, jolloin työstetään edellisen päivän tekstit ja kuvat valmiiksi. Välillä jutut menevät päällekkäinkin: yhdellä toimittajaparilla voi olla yksi teksti koneella auki, erillisellä paperilla muistiinpanot toiseen, vielä kirjoitettavaan juttuun, ja kesken kaiken on syöksyttävä juuri alkavaan tapahtumaan. Työtä riittää. Jotta netti-Oras pysyisi jotensakin ajan tasalla, tekstien luominen ja kuvien valinta jatkuvat pitkälle iltapäivään. Torstainkin viimeinen tilaisuus kaupungin vastaanotto jatkuu puoli seitsemään saakka. Tapahtumasta kertovan jutun lehden lukijat saavat lukea perjantaina aamupäivällä.

– Onko salissa nyt ketään? Sieltä voisi käydä ottamassa kuvan, jossa näkyy puhujanpönttökin. Tässä on vain kuvia, jotka on otettu edestä taaksepäin.

– Käytänkö mä näitä verbejä toivoo, kehottaa, rohkaisee? Referoinko mä näitä jotenkin, että koko pointti tulee ilmi?

– Jos mä käännän sen tästä näin, se menee edelleen selälleen. Mikä ihme peilikuva tämä on?

Toimittajan työpäivä jatkuu.

Riikka Vänskä

Kuvat Jaana Räisänen

Yhdessä parantaen

"Järjestystä saliin!" kajauttaa yleiskokouksen puheenjohtaja Iiris Laitinen vierellään pääsihteeri Johanna Pasanen. Innostuneen kuiskailun täyttämän salin hiljennyttyä käynnistetään nimenhuuto, jonka jälkeen Laitinen antaa puheenvuoron osallistujamaiden suurlähettiläille. Ensimmäisenä puhujankorokkeelle astelevat Brasilian, Egyptin, Intian, Iranin ja Iso-Britannian edustajat. Egyptin suurlähettiläs toteaa, ettei näe yhtäkään komitean ongelmista ole ratkaisematomattomana. Iso-Britannian puheessa taas korostuu globaali yhteistyö ja avoin vuoropuhelu.

Seuraavana vuorossa ovat Israel, Japani, Kiina, Kolumbia ja Kreikka. Japanin edustaja kertoo maansa luottavan YK:n päätöksiin. "Tämä on mahdollisuus tehdä hedelmällisiä päätöksiä", hän sanoo puheensa päätteeksi. Kiinan suurlähettilään innokkaan puheen jälkeen salissa on huvittunut tunnelma - alun jännitys on selvästi alkanut helpottaa. Kolumbian edustaja puhuu luonnon tärkeydestä ja nimeää tämän vuoden "metsien vuodeksi". Hän kertoo myös maansa seuraavan maailman tilannetta huolestuneena mutta kuitenkin toiveikkaana.



Sitten eteen astuvat Meksiko, Nigeria, Norja, Pakistan ja Ranska. Meksikon suurlähettiläs kertoo tulleensa kokoukseen avoimin ja luottavaisin mielin. Hän painottaa myös jokaisen komitean tärkeyttä. "On ilo osallistua tähän kokoukseen", hän päättää puheensa hymyillen.

Viimeisinä mutteivät vähäisimpinä ovat Tansania, Venäjä, Viro ja Yhdysvallat. Tansanian edustaja haluaa puheessaan muistuttaa, että kaikilla on yksi ääni. "Me kaikki voimme vaikuttaa", hän toteaa. Yhdysvaltojen suurlähettiläs tiivistää koko tapahtuman perimmäisen idean puheensa viimeisessä repliikissä: "Yhdessä voimme parantaa."

Janna Pöyhönen
Kuvat Janna Pöyhönen

Avajaisten antia

Yleiskokouksen puheenjohtaja Iiris Laitinen nousee puhujankorokkeelle ja toivottaa kaikkien kymmenen koulun osallistujat ja kutsuvieraat tervetulleeksi. Hän selittää lyhyesti Malli-YK:n idean ja toivoo kaikkien saavan tapahtuman kautta ensimmäisen kosketuksensa kansainvälisyyteen. Lyhyen puheen päätteeksi hän kutsuu lavalle Kallaveden lukion rehtori Leena Laukkasen.

Laukkanen toivottaa omalta osaltaan kaikki tervetulleeksi tapahtumaan. Itä-Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettävä Malli-YK –tapahtuma sopii Kallaveden lukion lukuvuoden teemaan ” Vaikuta, välitä, osallistu ja onnistu”. 40 vuoden perinne kansainvälisestä yhteistyöstä ja kuuluminen Suomen UNESCO-kouluihin tekevät Kallaveden lukiosta sopivan paikan tällaiseen tapahtumaan. ”Silloin kun kostonkierteet maailmalla kiihtyvät ja viha voittaa alaa, koulun tehtävänä on entistä voimakkaammin julistaa ihmiselämän arvoa ja opettaa suvaitsevaisuutta”, sanoo Laukkanen. Hänen mukaansa Malli-YK tarjoaa turvallisen paikan opetella suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, joustamista, esiintymistä ja rohkeutta. Puheensa loppuun Laukkanen siteeraa Martti Rossin sanoja:

”Kaikki muuttuu

– vaan ei itsestään

Sinä muutat kaiken

– vaan et yksinään.

Kaikki muuttuu

kun moni

tarttuu asiaan

ja auttaa

ikuisesti

muuttuvaista

muuttumaan.”

Kallaveden lukion lauluyhtye esittää Michael Jacksonin We Are The World –kappaleen ja poistuu lavalta aplodien saattelemana. Musiikkiesityksen jälkeen Tuija Sarvi esittää YK-liiton tervehdyksen. Hän kertoo Malli-YK:n historiasta ja on iloinen siitä, että tapahtuma järjestetään nyt Itä-Suomessa ja Kuopiossa ensimmäistä kertaa hankehistorian aikana. Sarvi toivoo myös jatkuvuutta tapahtumalle. Kuopion yleiskokouksen pääsihteeri Johanna Pasanen vuorostaan uskoo, että kokouksessa kaikkiin pulmiin löytyy sovinnollinen ratkaisu. Hän myös toivoo, että jokainen delegaatti on käyttänyt hyväkseen kaiken annetun suunnitteluajan. Viimeisenä ennen avajaisten päättymistä lauluyhtye palaa lavalle esittämään kappaleen Hand In Hand.

Lukki Virtanen

Kuvat Janna Pöyhönen