Kolmannen komitean jäsenet liukuvat lähes yksi kerrallaan omille paikoilleen. Luokassa on hiljaista ja jokainen delegaatti tuntuu keskittyvän omiin asioihinsa. Täydellisen hiljaisuuden jäsenten välille tuo puheenjohtaja Minna Pulsa. Hän kehottaa heti kokouksen alussa, että edellisessä istunnossa passiivisemmin mukana olleet maat saisivat osallistua keskusteluihin enemmän.
Ensimmäisenä puheenvuoron saa Iso-Britannian delegaatti, joka tuo vaihtoehtoja rauhankulttuurin kehittämiselle. Iso-Britannia ehdottaa muun muassa rauhanomaisia sovittelukeinoja ja korostaa kriisien ennaltaehkäisyä. Ääriolosuhteissa myös sotilaalliset voimakeinot olisivat käytettävissä.
Katse suunnataan tulevaisuuteen. Iso-Britannia korostaa, että rauhan säilyttämiseksi on hyvin keskeistä kiinnittää huomiota myös nuorison koulutukseen. Brasilian delegaatti kuitenkin muistuttaa, ettei köyhillä kehitysmailla ole varaa järjestää koulutusta ja kysyy, pystyisikö Iso-Britannia avustamaan näiden valtioiden koulutuksen totuttamisessa. Britannia huomauttaa, että avustusta on tehty jo toisesta maailmansodasta lähtien ja se tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Keskusteluissa muistutetaan myös ulkopoliittisesta tasa-arvosta. Iso-Britannian mukaan kansakunnat eivät voi koskaan olla objektiivisesti tarkasteltuna tasavertaisia ja käyttää esimerkkinä Suomen ja Yhdysvaltojen tasavertaista toimijuutta. Norjan delegaatti haluaakin tietää, mikä on pienien maiden osuus päätöksenteossa.
– Vaikka vaikutusvalta ei voi olla yhtäläistä, tulee kaikkien maiden kuitenkin olla tasa-arvoisessa asemassa päätöksenteossa, Iso-Britannia vastaa.
Seuraavana puheenvuoro luovutetaan Kiinan delegaatille. Hänen mukaansa Kiina tahtoo painottaa, että kunkin valtion tulee harkita ulkopoliittisia tekojaan hyvin tarkasti. Lisäksi hä
n toivoo, että muut jäsenmaat tiedostaisivat nuorison koulutuksen merkityksen tulevaisuuden rauhankulttuurin perustana. Kolmanneksi delegaatti muistuttaa, että Kiina tahtoo säilyttää oikeudet sotatoimiin eikä tahdo kenenkään puuttuvan tähän.Kuten edelliset valtiotkin, myös Venäjä korostaa nuoren sukupolven tärkeyttä.
– Ihmisiä on pienestä pitäen opetettava ja kannustettava olemaan suvaitsevaisia ja kunnioittamaan muiden maiden niin kuin isänmaansa ihmisiä ja kulttuuria. Ihmisistä on kasvatettava vastuullisia kansalaisia, Venäjä julistaa.
Norjan kysymyksen muotoilu herättää hilpeyttä ja naurahduksia niin muissa delegaateissa kuin itse puheenjohtajassakin:
– Tarkoittaisiko tämä sitä, että näitä arvoja, joita tähän on listattu, tulisi opettaa nuorisolle? Ettei kannata tulla määräilemään isommille?
Venäjän delegaatti huomauttaa, ettei alakouluikäisille voi opettaa esimerkiksi mitään ulkopoliittisia asioita, sillä he eivät ymmärtäisi niitä. Sen sijaan suvaitsevaisuutta ja käyttäytymistä myös alle 13-vuotias voi oppia.
Kaikki eivät kuitenkaan puhu muutosehdotuksen puolesta. Iranin delegaatti kritisoi operatiivisen lausekkeen kohtaa kuusi, joka korostaa muun muassa avarakatseisuutta ja ennakkoasenteiden kumoamista. Delegaatin mukaan valtion uskonto rajoittaa näitä kohtia, joten ehdotusta ei voi hyväksyä.
Myös Brasilialla on omat näkemyksensä ehdotusta vastaan. Delegaatti esittää, että tärkeämpää olisi ensisijaisesti turvata ihmisoikeudet maiden sisäisessä politiikassa. Egypti kysyy hieman ihmetellen, tahtooko Brasilia puuttua muiden valtioiden sisäisiin ongelmiin ilman, että valtio pyytää siihen apua. Brasilia vastaa, ettei suoranaisesti halua vaikuttaa minkään maan sisäpolitiikkaan, vaan kehottaa YK:ta muodostamaan esimerkiksi komiteoita, jotka edistäisivät ihmisoikeuksia.
Yhdysvallat on jättänyt muutosehdotuksen, joka käsittelee terrorisminvastaista toimintaa. Pakistan kuitenkin tyrmää ehdotuksen muistuttaen, että terrorismin tekijöinä ovat ääriliikkeet, jotka eivät laadittuja säännöksiä noudata. Kiina sen sijaan huomauttaa, ettei YK ole pystynyt määrittelemään terrorismia, joten ehdotuksesta ei olisi mitään hyötyä.
Norja ottaa aiheeseen kantaa hieman satiiriseen sävyyn:
– Norjan mielestä tämä kohta on täysin turha, koska terrorisminvastainen taistelu ei sisälly YK:n toimintaan ainakaan vielä tässä vaiheessa. Norja myös näkee, että Yhdysvallat on jo käyttänyt oman käden oikeuttaan terrorismia vastaan.
Intian delegaatti valottaa ehdotusta toisesta näkökulmasta perustellen, että juuri terrorisminvastainen liike rakentaisi rauhaa maailmalle. Norja kuitenkin täsmentää, että liike kitkisi terrorismin, muttei edistäisi rauhaa, ja on yhtä mieltä Kiinan kanssa siitä, että terrorisminvastainen liike on jokaisen valtion omissa käsissä.
Summa summarum, molemmista muutosehdotuksista joudutaan äänestämään kaksi kertaa liiallisten TYHJÄ-äänien vuoksi. Molemmat ehdotukset hylättään äänin 12-6.
Riina Aamuvuori
kuvat: Riina Aamuvuori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti