Pitkä puurtaminen palkittiin yleiskokouksessa

Juhlasalissa on hälinä, kun ohjelma alkaa olla myöhässä jo kymmenen minuuttia. Delegaatit eivät vielä ole järjestäytyneet paikoilleen, ja ylpeät opettajat kiertelevät ottamassa omien koulujensa edustajista kuvia. Salissa on selvästi jännittynyt tunnelma: Malli-YK:n tärkein kokous on alkamassa.

Yleiskokous alkaa puheenjohtaja Iiris Laitisen toivottaessa kaikki tervetulleiksi. Alussa hän kertaa ytimekkäästi, kuinka avoimessa väittelyssä toimitaan, ja muistuttaa yleisistä käyttäytymissäännöistä. Komiteoiden hyväksymät päätöslauselmaehdotukset käydään läpi yksi kerrallaan, ja jokaiselle on varattu puoli tuntia. Sinä aikana delegaatit saavat käydä pitämässä puheita päätöslauselmaehdotusten puolesta ja vastaan.

Ensimmäinen ydinsulkusopimuksen vahvistamista ja globaalia ydinaseriisuntaa käsittelevä komitea aloittaa. Sopimuksessa puhutaan ydinaseiden määrän porrastetusta vähentämisestä ja niiden poistamisesta laukaisuvalmiudesta. Ensimmäisen komitean delegaatit olivat jo komiteatyöskentelyssä erittäin aktiivisia ja jatkavat samaa linjaa myös yleiskokouksessa.

Ensimmäisen puheen päätöslauselmaehdotuksen puolesta pitää Kiina, ja myös suurin osa muista maista on sopimuksen kannalla. Suurimman ristiriidan aiheuttaa Venäjä, joka ilmoittaa, ettei voi missään tapauksessa hyväksyä sopimusta eikä aio noudattaa sitä. Venäjä perustelee kantansa sillä, että ydinaseet luovat pelkoa, joka pitää yllä rauhaa, ja Venäjän kokoista maata ei voi puolustaa millään muulla kuin ydinaseilla. Tämä aiheuttaa luonnollisesti paljon vastalauseita.

Päätöslauselmaehdotuksen käsittelyyn varattu puoli tuntia kuluu lähinnä muiden maiden joko pitäessä puolustuspuheita tai tentatessa Venäjää maan mahdollisista aikeista hyökätä ydinaseilla. Myös Intia ja Iran käyvät ilmaisemassa vastustavansa päätöslauselmaehdotusta. Ne kuitenkin perustelevat kantansa sillä, että ne vastustavat sopimuksessa mainittuja pakotteita maille, jotka eivät noudata sopimusta.
Keskustelu jatkuu kiivaana aina annetun ajan loppuun asti, ja ehdokkailla olisi vielä paljon kysyttävää ja sanottavaa sen jälkeenkin. Käsitelty päätöslauselmaehdotus äänestetään lopulta hyväksytyksi railakkaiden aplodien saattelemana.
Toinen komitea käsittelee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Vaikka työskentely komitealuokassa torstaina oli välin vaisua, saatiin yleiskokouksessa aikaan hyvää keskustelua. Tansania aloittaa kannattamalla päätöslauselmaehdotuksen alkua, mutta jatkaa pelkäävänsä, etteivät köyhien maiden rahat ja resurssit riitä kaikkiin kohtiin. Myös moni muu köyhä valtio on samalla kannalla.

Moni delegaatti esittää myös olevansa tyytyväinen päätöslauselmaehdotuksen konkretiaan. Siinä on paljon kehottamista ja suosittelua, mutta vähän vaadittuja toimia. Jotkut pitävät myös listaa kehittämisen kohteista puutteellisena. Esimerkiksi Yhdysvallat haluaisi päätöslauselmaehdotukseen myös kohdan salametsästyksestä ja liikakalastuksesta.

Viro ja Kiina puolestaan ovat tyytyväisiä päätöslauselmaehdotukseen. Niiden mielestä siinä on hyviä parannusehdotuksia, mutta maita ei pakoteta mihinkään. Positiivinen kanta voittaakin lopulta, ja päätöslauselmaehdotus äänestetään läpi.

Kolmannen komitean aiheena on kulttuurien välisen vuoropuhelun ja rauhankulttuurin edistäminen. Päätöslauselmaehdotuksessa pyritään vähentämään väkivaltaisia konflikteja, lisäämään demokratiaa ja parantamaan tietoisuutta eri uskonnoista ja kulttuureista.

Kyseinen päätöslauselmaehdotus herättää delegaatioissa paljon ristiriitaa. Norja on tyytyväinen kohtaan, jossa korostetaan sitä, etteivät valtiot tavoittele omaa etuaan. Norja kertoo olevansa valmis hyväksymään myös kohdan, jossa päätetään, että voimakeinojen ja pakotteiden käyttäminen on sallittua äärimmäisissä keinoissa. Juuri kyseinen kohta aiheuttaa eniten eripuraa delegaateissa.

Viron mielestä voimakeinojen käyttäminen ei aja rauhankulttuuria, ja se huomauttaa, että voimakeinojen käyttäminen on ristiriidassa päätöslauselmaehdotuksen kohdan yhdeksän kanssa, jossa kielletään YK:ta puuttumasta maiden sisäpolitiikkaan. Tämä saa monet ihmettelemään, miksi Viro on NATO:n jäsen, jos maa kerran vastustaa sotilaallisia keinoja.

Intia tekee yhden kohahduttavimmista puheenvuoroista kertomalla, että sen mielestä komiteatyöskentely ei toiminut ja osa päätöslauselmaehdotuksen kohdista on lisätty vain ääntenkalastelumielessä. Yhdysvallatkaan ei tue päätöslauselmaehdotusta, sillä siinä ei ole maan mielestä tarpeeksi toimintaa.

Äänestyksessä käykin lopulta niin, että toisella äänestyskerralla päätöslauselmaehdotus päätetään hylätä yhden äänen erolla.

Neljännen komitean aiheena on nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen ja nuorisotyöttömyyden vaikutusten lievittäminen. Päätöslauselmaehdotuksessa puhutaan keinoista lisätä nuorten työpaikkoja, mikrolainojen myöntämisestä ja valtioiden lainojen takaamisesta.

Suurin osa maista on tyytyväinen päätöslauselmaehdotukseen. Esimerkiksi Venäjän mielestä sopimuksessa on päästy hyvin kompromisseihin kehitys- ja teollisuusmaiden välillä. Kaikki köyhät maat eivät kuitenkaan ole täysin samaa mieltä. Tansania ilmaisee huolensa lainojen takaamisesta, ja Nigeria on sitä mieltä, että varakkaampien valtioiden tulisi antaa rahallista tukea köyhemmille.

Yksi kiivaimmista keskustelunaiheista on mikrolainojen myöntäminen. Mikrolainoilla tarkoitetaan pientä rahasummaa, joka myönnettäisiin nuorelle, jotta tämä voi perustaa oman yrityksen ja päästä näin eroon köyhyydestä. Moni maa on huolestunut siitä, että nuoret käyttäisivät rahansa väärään kohteeseen, kuten huumeisiin. Kaikki eivät ole varmoja siitä, että kansainvälinen komitea pystyisi valvomaan rahojen käyttökohdetta. Äänestyksessä päätöslauselmaehdotus saadaan kuitenkin äänestettyä läpi.

Marika Leppänen
Kuvat Veera Ruotsalainen